tiistai 26. toukokuuta 2015

Kolmas haastattelu, Saana Joutsenosta


KYSYMYKSET SAANALLE

Tässä haastattelussa oli kaksi haastattelijaa. Ensin Niina Vaittinen, joka myös litteroi tekstin. Sen jälkeen Niinalle sattui pieni onnettomuus sormuksen kanssa. Hänellä siis jumittui sormus sormeen, jonka jälkeen minä jatkoin haastattelua. Olemme yhdessä laatineet kysymykset tähän haastatteluun. Tässä haastattelussa laitamme poikkeuksellisesti esiin myös haastattelijoiden välikommentit. Olkaa hyvä:
1.Kerro itsestäsi lyhyesti kuka olet ja mitä teet työksesi?

No olen... olen Saana 27 ja asun... asun Helsingissä Vuosaaressa ja... jaa... teen... teen puhelimitse tilastohaastatteluita ja yritän olla vähä opiskelija.
Niina Vaittinen: Kivalta kuulostaa. Haluatko kertoa jotain muuta? Mistä olet kotoisin?
Öö... olen Joutsenosta kotoisin, Etelä-Karjalasta.
Niina: Kiva.
2.Mitä kuuluu?

No kiitos vähän väsyttää, että eilen tuli oltua baarissa.

Niina Vaittinen: No sehän on mukava kuulla.
3.Miten meni vappu ja viikonloppu?

No vappu meni aika tylsästi suoraan sanottuna ja tota...
Niina Vaittinen: Mitä teit?
Öö... no vappuaattona öö... olin töissä ja sit käytii työkavereitten kaa yksillä. Sitte näin yhtä kaveria ja sit oltiin keskustas ja sit mentiin sen luokse mutta oli vähän tylsää, et sit se oli nii mummo, että se meni sit tosi... tosi tota, se meni aikasin nukkumaan ja sit mie lähin aikasin kotiin ja oli vähän tylsä aatto.
Niina Vaittinen: Okei kiva. Mihin aikaan olit kotona?
Öö... mihinköhän aikaan mie nyt oisin ollu... olin varmaan kyllä joskus yhen aikaan kotona. Oli pitkä kotimatka tuolt Espoosta.

Niina Vaittinen: Mites loppu viikonloppu?

Noo... vapunpäivä oli aika tylsä et... Noo vapunpäivä oli aika tylsä ja en oikein tehnyt mitään ja ärsytti, ku kaikki olivat vain poikaystävän kanssa tai jotain muuta. Ja... ja... ja sitte muuten meni ihan kivasti et veli tuli käymään ja mentiin... mentiin baariin ja sitte sunnuntaina... sunnuntaina eräs ystäväni ja hänen sis-siskonsa tulivat... tulivat.. tulivat... käymään. Ja sitten tulin tänne haastateltavaksi.

Niina Vaittinen: Jes. Mahtavaa.
4. a)Mitä harrastat?

Noo... yritän harrastaa liikuntaa ja... ja se vähä vaihtelee et miten paljo ehtii ja jaksaa... ja... ja no sit on vähän, missään harrastusryhmissä on vähän vaikee käydä, kun on niin paljon iltatyötä, no... sitte yritän käydä joskus keikkoja kuuntelemassa ja semmosta.

Niina Vaittinen: Minkä keikan näit viimeksi?

Minä: Älä kysy niin paljon.

Saana: No nyt en oikeastaan muista mikä, minkä keikka se oli, mutta sellasta kitaramusiikkii.
b) Mitä et mistään hinnasta harrastaisi?

Ööö... no hyvä kysymys. (Naurua). No en tie varmaan jotain... jotain tota mikä ois jotenki jollain tavalla vois olla vahingollista itselle tai jollekin muulle.

Minä: Nyrkkeilyä?

En. En tiiä. Mie oon harrastanu jujutsua ja seki oli iha hyvä harrastus. Emmie tie kaikki harrastukset on varmasti... varmasti hyödyllisiä, rentouttavia ja kehittää jollakin tavalla. Ei oo huonoi harrastuksii.
5.Mitä eroa on mielestäsi joutsenolaisten(itäsuomalaisten) ja helsinkiläisten välillä? 
 
Hmmm…En tiedä onks niillä..tai kun helsinkiläiset on kaikki kaikki kuitenkin jostain maalta loppujen lopuks et. Miul on vaan kaks, miul on vaan kaks sellast, jotka on kaverii helsinkiläistä kaveria tai niinku syntyperäisiä helsinkiläisii. Kaikki muut on jotain junan tuomia oikeastaan.(Nauru) Et et en nii en tiiä onko niin kauheest eroo. No ehkä, ehkä tota, öö. No en tiiä liittyyks välttämät helsinkiläisyyteen mut sitte niinkun, ehkä ehkä voi olla semmost... semmost niinku tietynlaista yläluokkasuutta tai miten mie nyt selittäsin. Hm noh, nyt mie en osaa sanoo tätä. Siis et Helsingissä saattaa olla enemmän yläluokkaisia piirejä... olla yläluokkaisia sukuja, jotka niinkun, yläluokkasia sukuja sit ei välttämättä ymmärrä sitte muunlaisia ihmisiä niin... ja oon joskus, oon joskus kohdannu semmosta... enemmän voi olla sellaista luokkajakoo enemmän tavallaan... tavallaan Helsingissä sitte niinku muualla ei oo niin suuria eroja varallisuudessa... ei oo ehkä suuria eroja ja taustoissa ei oo niin suuria eroja maakunnissa.

Niina Vaittinen: Mielenkiintosta.

6.Oletko onnellinen juuri nyt?

mmm…no se on vaikea käsite se onnellisuus että.. No oon onnellisempi kun kun…

Niina Vaittinen: Aah. Sormus.

Saana: oh kauhee ku mie säikähin mikä, mitä tapahtu.

Niina Vaittinen: Oikeesti, miten mää saan tän pois?

Minä: Saippualla

Niina Vaittinen: Jatka sää, jatka sää

Saana: Kauhistus. Siul on ihan sininen tuo sormi.
(Minä toistan kysymyksen, haastattelua jatketaan)
Saana: No Oon ehkä jollain tavalla semmonen onnellinen, levollinen tällä hetkellä, öö et vois vois olla huonomminkin asiat. Se on niin vaikee käsite et, millon on oikeestaan onnellinen, et mitä se oikeestaan tarkottaa. Kai mie sit oon onnellinen.


7. Nyt onki sitte vaikee kysymys, et mitä onni on sinulle?


Jaa. Noo Varmaan tietyst niinkun smmonen niinskun, semmonen joku sisäinen rauha.

Niina Vaittinen: Mää en saa sormusta pois, tuli paniikki

Saana: Apua

Niina: Tää ihan oikeesti tulee siniseks. mitä me tehdään hei?

Minä: Kyllä se menee pois siitä

Varmaan joko sellainen sisäinen rauha, tasapaino ni se on ainakin yks osa sellast onnee ja onnellisuutta ja... ja niinkun... Ehkä ulkoiset tekijät ei voi niillä niinpaljon sitä onnee saavuttaa, vaiks sit toisaalta toivoisin, et elämä menis eteenpäin ja saavuttais saavuttais jotain ja semmonenkaan loppujen lopuks ei tuo sitä onnee, et se on sit vaan jotain... jotain sellaist sisäsyntyist se onni.


8.Mikä on viiden päivän suunnitelmasi?


Alan...alan kuntoilla parin viikon tauon jälkeen. Ja... ja sitten toivottavasti menen työhaastatteluun ja ottaa yhteyttä työpaikkamme päällikköön tähän aiheeseen liittyen. Perjantai-iltana lähen... lähen äitiä tervehtimään. Ainii... sitte käyn töissä.
Sitte... myös autan myös Niinaa arjen askateissa, kuten... Niina-ystäväni tarvitsee paljon avustusta arjessa. (NAURUA) Autan Niinaa tässä viiden päivän sisällä, hänen arjessaan.


9. Jos saisit yhden asian juuri nyt, mikä se olisi?


Mmm apua...

(Tässä välissä Niina huutaa väliin: Niinan sormus lähtee pois sormesta, pitäiskö mennä oikeesti lääkäriin)
Esimerkiksi haluaisin, et Niinan sormus lähtis sormesta. Haluisin Niinalle semmosta.
Minä: Entä mitä haluaisit itsellesi?
Itselleni? Mitähän ihmettä? Vaikee keksii yhtä... yhtä asiaa. Haluaisin varmaan uuden työn, koska nykyinen työni on ihan... ihan paskaa.


10. Mikä mättää?


No tosiaan nykyinen työni mättää kovasti sisällöltään sekä... sekä tota myös se että paljonko siitä tulee rahaa, niin se myös mättää. Ja sitten mättää tota... Haastattelijan avustajan sormi mättää.
Minä: Eli sillä on sormus sormessa, mitä se ei saa pois.
Mättää myös semmonen ihmisten välinpitämättömyys, myös lähipiiriin kuuluvien ihmisten semmonen, en tarkoita nyt tätä sormushenkilöä. Mutta jotain muita lähipiiriin kuuluvia ihmiksiä, niin niissä ärsyttäää semmonen välinpitämättömyys ja semmonen että... Jossain kavereis ärsyttää, et ne sais pitää enemmän yhteyttä jaa.. ja Semmonen... semmonen joku tietty välinpitämättömyys, ja nii semmonen ainakin mättää.
(Tässä välissä lisään itse kommentin, että kaikenlainen vouhkaaminen maailmassa ärsyttää, liittyen lähinnä Niinan vouhkaamiseen hänen sormuksen kanssa. Sitten Saana jatkaa haastattelua.)
Vouhkaaminen maailmassa mättää. Kaikki vouhkaaminen koko maailmassa mättää. Vouhkaamista on esimerkiksi lyhytnäköisen politiikan tekeminen. Ja kaikki tämmönen on vouhkaamista. Ja kaikki semmonen ko yritetään säästää, ni kaikki semmone tuottaa vaa lisää kuluja politiikassa, ihmissuhteissa ja kaikessa.

11. Mikä on ongelmasi?
No ongelmani on semmonen... että jumitun aina johonkin tiettyyn asiaan ja ajatukseen. Pitäis olla enemmän semmone... semmone, niinku juosta eteenpäin eikä juostaa ympyrää niinku... niinku Niina. (NAURUA) Niin... niin esimerkiks. Ja sit semmonen, että en luota itseeni tarpeeksi. Pitäis luottaa itseensä enemmän ja olla semmonen röyhkeempi akka. Se auttaa. Kaikki röyhkeet akat menestyy, kaikessa.


12. Kerro vielä jotain kannustavaa/elämänohjeita lukijoille?


No tosiaan suosittelen kaikkia olemaan sopivasti röyhkeitä, mutta ei silleen, et vie liikaa niinku tilaa, liikaa niinku tilaa... muilt ihmisilt, mut siinä omassa tilassaan olemaan tarpeeks röyhkeä silleen positiivisella tavalla, rohkea ja ulospäin suuntautunut ja sitte suosittelen tekemään... tekemään muutoksia, jos tuntuu että semmonen on... semmonen on tarpeen, niin aina kannattaa lähteä siinä tapauksessa johonkin suuntaan.


13. No miltä tuntu olla haastateltavana?


No mmm... no se rupes sujumaan vähä paremmin alun jälkeen, sitku oli useampaan kysymykseen vastannu ja... jaa sitten kun työssäni aina joudun välillä niinku laadun tarkkailun vuoks kuuntelemaan... öö... semmosia haaastatteluja, joita oon ite tehny, niin nyt sitte... ekan kerran kuulin nauhalta sellaisen haastattelun, jossa olin ite haastateltavana, niin se oli iha mielenkiintosta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti